Sinulla ei ole paljoa aikaa

Sinä sanot, ettet jaksa elää. Tahtoisit kuolla, koska et jaksa etkä halua olla enää olemassa.

Sinun elämäsi kestää korkeintaan enää noin 60-80 vuotta. Ja se on siinä. Sitten kaikki on ohi ja sinä olet kuollut, etkä enää ikinä pääse takaisin. Itselleni tämä ajatus on itsetuhoisten ajatusteni keskellä tuonut suunnattomasti lohdutusta; ei minun tarvitse tappaa itseäni, koska tulen joka tapauksessa kuolemaan.

Kun miettii koko tätä valtavaa maailmankaikkeutta, nuo muutamat kymmenet jäljellä olevat vuodet ovat hyvin pieni ja mitätön aika. Sinulle ne ovat kuitenkin koko elämä. Kysymys kuuluukin: miten tahdot käyttää elämäsi? Tässä maailmassa ei mitään muuta olekaan kuin vaihtoehtoja.

Et halua elää, koska näet elämän tietynlaisena. Se elämä, jonka näet, on kamalaa. Mutta mitä sinä oikeastaan siellä näet? Pakkoa, esittämistä ja ahdistusta? Miksi katselet vain niitä, etkä kaikkea sitä muuta, jota elämässä on?

Mieti nyt. Miksi sinun pitäisi tehdä yhtään mitään? Miksi mitään on muka pakko tehdä? Ei ole! Tämä on sinun elämäsi, ja sinä saat tehdä sillä mitä ikinä haluat. Ei sinun tarvitse käydä koulua ja opiskella itsellesi ammattia, hankkia aviomiestä ja rivitalonpätkää asuntolainoineen ja koiraa ja kahta lasta. Ei sinun tarvitse tuntea paineita tietynlaisesta elämästä, koska tämä on sinun elämäsi. Muut saavat elää miten haluavat, mutta jos sinä et nauti tietynlaisesta tavasta elää, sinun ei tarvitse. Sinä saat käyttää tämän elämäsi juuri niin kuin itse haluat.

Sinulla ei ole loputtomasti aikaa tällä maapallolla. Se mitä sinulla kuitenkin on, on mielikuvituksesi, unelmasi ja tahtosi. Sinulla on tietyt asiat, joiden tekemisestä nautit valtavasti. Sinä olet juuri nyt elossa, joten tee niitä asioita! Et sinä niitä kuolemasikaan jälkeen voi enää tehdä.

Aikasi täällä on rajallinen. Mikään muu ei ole! Mene jo, uskalla unelmoida ja toteuta unelmasi, koska mitä sitten, vaikka joskus epäonnistuisitkin? Olet kuitenkin sadan vuoden päästä ollut kuolleena jo pitkään, eikä kukaan enää silloin voi kokeilla asioita puolestasi.

On sinulla tietenkin myös toinen vaihtoehto. Voit istua huoneessasi ja itkeä ja jäädä kaikesta paitsi. "Koska en jaksa lähteä tästä mihinkään." No, minäpä kerron sinulle salaisuuden. En jaksanut minäkään, mutta menin silti. Menin töihin, ja siellä tapasin ihmisiä, jotka muuttivat elämäni osoittamalla arvostavansa minua. Nykyään aina kun ajattelen, etten jaksa, muistelen tuota päivää jolloin aamulla halusin vain kuolla, mutta illalla halusin vain hymyillä.

Ei sinun tarvitse jaksaa. Sinun tarvitsee vain mennä ja huomata, että ihanat asiat saavat sinut haluamaan jaksaa. ♥