Mennessäni illalla nukkumaan nälkäisenä teen sen vapaaehtoisesti. Voisin valita syömättömyyden sijaan syömisen, ja vielä sängyssä maatessani voisin päättää toisin ja hakea kaapista syötävää. Tunnen mahtavaa kontrollin tunnetta, kun pystyn olemaan syömättä ja valitsemaan. Voin valita laihuuden.
Jossain muualla joku köyhä katulapsi asettuu nukkumaan roskakorin viereen. Hänellä on kiljuva nälkä, hänen vatsansa huutaa ruokaa ihan samalla tavalla kuin minunkin. Hän ei voi valita. Hänellä ei ole mahdollisuutta syödä ruokaa, vaan laihuus ja nälkä ovat hänelle ainoa vaihtoehto. Hän ei tunne minkäänlaista kontrollintunnetta mennessään nälkäisenä sänkyyn, hän tuntee yksinkertaisesti nälkää. Raastavaa nälkää.
Miksi me valitsemme nälän ja kuihtumisen?
Miksi valitsemme elämän sijasta kuoleman?
Miksi?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 päivän piristäjää<3:
:( No niinpä.. kunpa pääsisit pian puhumaan, oot rakas<3
Koska meillä on vara mistä valita...
voi, kiitos. <3 :)
ihana, jos osaan piristää postauksillani.
minä valitsin elämän, valitse sinäkin. tiedät, että pystyt siihen. <3 kaikki pystyvät, jos vain päättävät.
Lähetä kommentti