Kiitos kysymyksistänne! <3
Mikä on sun lempiruoka, -juoma ja -olotila?
Maailman parasta ruokaa on ehdottomasti pasta, tilaan sitä aina syödessäni ravintoloissa ja haluaisin valmistaa sitä ruuaksi joka päivä! Pitää varmaan hankkia italialainen mies jonka kanssa voidaan yhdessä mussuttaa pastaa koko loppuelämämme...Pastan kanssa sopii melkein mikä vain, suosikkeja ovat mm. katkaravut, herkkusienet ja kermainen kastike.
Lempijuoma, hmm, en ole piiiitkiin aikoihin juonut muuta kuin vettä, koska sitä juodessa ei tarvitse miettiä kaloreita tai mitään, sitä voi vain juoda ja juoda... mutta jos uskaltaisin juoda mitä tahansa milloin vain, joisin luultavasti eniten appelsiininmakuista Mehukattia, jonka muistan olleen lempparini 10-vuotiaana, niinä onnellisina aikoina ennen kuin aloin laihduttaa ja pitää kaikkia sokerilitkuja suunnilleen syntinä.
Paras olotila on se kun naurattaa niin paljon, että poskilihakset ovat jumissa ja maha menee ihan kippuralle. Se kun on niin hauskaa että on yksinkertaisesti fyysinen mahdottomuus lopettaa nauramista. Juuri siksi unelmoin erittäin hauskasta ja huumorintajuisesta miehestä ;D
Ootko onnellinen?
Tähän on melko vaikea vastata ihan vain sen takia, etten oikeastaan tiedä, miltä tuntuu olla onnellinen. Kai sen pitäisi olla jonkunlainen tila, jossa kaikki tuntuu olevan hyvin ja elämä tuntuu suhteellisen helpolta ja ihanalta ja olo rakastetulta? Mikäli onnellisuus määritellään suurinpiirtein noin, en ole onnellinen. En muista sellaista aikaa jolloin olisin ollutkaan. Niin pitkään kuin osaan muistaa, on elämä tuntunut mielestäni vaikealta, olen ollut hyvin epävarma itsestäni ja tuntenut, etten ansaitse normaaleja asioita.
Voitko hyvin?
Tähänkin on melko vaikea vastata, sillä en ole ihan varma mitä tälläkään tarkoitetaan. Tarkoittaako hyvinvoiminen sitä, että olen iloinen vai että olen terve? Juuri nyt olen nimittäin ihan pirteä, mutta se johtuu vain siitä, että olen taas laihtunut ja näin ollen en siis ole terve, sillä syömishäiriö on saanut jälleen yliotteen minusta. Toisin sanoen vietän taas kuherruskuukautta laihdutukseni kanssa, ja tiedän itsekin, että tämä onnistumisen euforia katoaa hyvinkin pian koko ajan kasvavan itseinhon alle.
Olisitko mielummin ylipainon rajoilla ja onnellinen vai alipainoinen ja onneton?
Loogisesti ajatellen ylipainon rajoilla oleminen ei tuntuisi millään lailla pahalta, jos olisin onnellinen, sillä oletan onnen sisältävän myös tyytyväisyyden omaan kehoon ja muutenkin itseensä. Näin ollen valitsisin siis ehdottomasti mieluummin ylipainon ja onnen, sillä laihuudesta ei ole mitään hyötyä, jos on onneton. Ainakin minulla koko syömishäiriön perusta on nimittäin siinä, että laihuus jollain maagisella tavalla tekee minut onnellisemmaksi. (Minkä takia onkin ihan järjetöntä ja sairasta, että vaikka tiedostan tämän, laihdutan silti...)
Tykkään blogistasi, ja haluaisin löytää muitakin paranemismyönteisiä blogeja. (muita kuin nuo tuolla sivupalkissa olevat). osaatko suositella mitään?:)
Kiitos paljon! :) Haluaisin itsekin löytää niitä enemmän! Tällä hetkellä en osaa suositella mitään muita kuin nuo, sillä muutama lukemani paranemismyönteinen blogi on salasanan takana, eikä niitä kuka tahansa pääse lukemaan. Toivottavasti löydetään kuitenkin enemmän sensepiraatiota ja suositellaan hyviä blogeja toisillemme, jotta saadaan inspiraatiota paranemiseen! :)
Lempi liikuntalajisi?
Kävely raikkaassa ulkoilmassa vaikka jossain metsässä tai muussa kauniissa paikassa musiikkia kuunnellen :> Tätä harrastan ylivoimaisesti eniten.
Millaisesta musiikista pidät?
Rakastan sellaista "haaveilumusiikkia", eli siis sellaista jota kuunnellessa on ihana unelmoida ja antaa aivojen kellua ihanissa ajatuksissa. Tämä ei tarkoita pelkkiä rauhallisia ja hitaita biisejä, vaan minkä tahansa lajin musiiki voi toimia haaveilumusiikkina. Toisin sanoen musiikkimakuni on hyvin laaja ja erikoinen.
Tietävätkö kaverisi tilanteestasi ja jos tietävät, miten asia tuli ilmi (jos ei, haluaisitko että tietäisivät ja jos, niin kuinka heidän haluaisit toimivan/reagoivan)?
Suurin osa tietää syömisongelmistani. Olen kertonut heille, koska vihaan salailua ja uskon sellaisen vain ruokkivan syömishäiriötä Täytyy myöntää, että olen hieman surullinen siitä, miten vähän he välittävät. En oikein tiedä mitä haluaisin heidän sanovan tai tekevän, mutta täydellinen välinpitämättömyys kieltämättä sattuu.
Mistä saat voimaa tai mikä tekee sinut iloiseksi?
Ihanat nauruntäyteiset hetket ystävien ja perheen kanssa, Jumala, musiikki, unelmointi.
Mistä haaveilet ?
The Rakkaudesta. Haluan kokea suuren rakkauden, rakastaa ja olla rakastettu ja tuntea oloni turvalliseksi, luontevaksi ja ihanaksi jonkun ihanan miehen kanssa. Haluan olla onnellinen ja tuntea oloni kauniiksi ja arvostetuksi. Haluan omia, suloisia lapsia, joita voin suojella, kasvattaa ja rakastaa.
Mikä saa sinut onnelliseksi?
Kuten aiemmin jo sanoin, en ole ihan varma mitä onnellisuudella tarkoitetaan. Toivon ja luulen kuitenkin, että yllä mainitsemani asiat, joista haaveilen, tulevat tekemään minut onnelliseksi.
Mistä sun ongelmat on saanu alkunsa? jos vaan tiiät :) onko sulla vanhempien kans ongelmia ym?
Minulla on teorioita, mutta en ole tietenkään varma ovatko ne ainoa syy ongelmiini. Luulen kuitenkin, että vanhempieni ero oli minulle lapsena niin traumaattinen kokemus, että se teki minusta epävarman. Lisäksi koulukiusaaminen vaikutti siihen, että itsetuntoni hävisi jonnekin ja tunsin itseni rumaksi ja tyhmäksi ja kömpelöksi. Olin vakuuttunut siitä, että jos laihdun, minusta tulee yhtä nätti kuin muista ja sitten he haluavat olla kanssani eikä minua enää kiusata.
6 päivän piristäjää<3:
Kunpa saisin sut lopettamaan laihduttamisen... selitit itsekin jo miksei se todellakaan kannata.
Voimia hirmusesti pieni ♥
Voikun saisin sut takaisin toho aiempaan olotilaasi. Vaikutti että olit edistynyt hyvin! =)
Mutta älä huoli Iso askel eteen ja pieni taakse on silti eteen päin <3
Tsemppiä rakas <3
oot ihana ja täydellinen just tommosena ku oot! :) pieniä virheitä on meissä kaikissa eikä niistä pidä välittää. vaali niitä hyviä piirteitä joita sinussa on! voimia <3
Mä tosiaan toivon, että saat itsetuntosi kohdilleen, vaikutat todella ihanalle ihmiselle:D
toivon sitä samaa itsellenikin, vaikka minulla ei ole syömishäiriötä. Mutta olen erittäin epävarma itsestäni muuten.
Samaistun suhun ehkä osiksi siksi, että myös minä olen pitkä ja tunnen itseni joskus jättiläiseksi. Silti tiedän, että esim baariin mennessäni voin näyttää upealle. MUTTA SE EI AUTA YHTÄÄN. koska minua ei ole koskaan varsinaisesti kiinnostanut ulkonäkö. En aiemmin pitänyt itseäni minkään näköisenä, toivoin että ehkä minussa on "älyä" enemmän kuin ulkonäköä. SItten kun tunsin itseni kauniimmaksi, aloin pelätä, että nyt se sisäinen puoli katosi. Ja totta puhuen siltä aina välillä tuntuu. Minusta onkin ajatuksena kauheampaa, että joku ihastuisi minuun vain ulkonäön takia. Siksi ehkä välitän ulkonäöstäni vain juhlatilaisuuksissa. Mutta tämä ei ole yhtään parempi tilanne kuin sinulla, sillä oikeasti olla SEKÄ kaunis ETTÄ älykäs.
En tiedä, miksi tulin tämän tänne kertomaan, mutta toivon sinulle onnea ja jaksamista, kyllä se siitä helpottuu:D
Kiitos ihana♥♥ Ehkä kyseinen henkilö pääsee vielä vapauteen kun tarpeeksi yritän. Olet niin kultainen, olen varma että siitä hyvästä vielä jonain päivänä saat paljon hyvää!<3
Anonyymi 1: Kiitos<3 Niinhän sitä pitäis, pitää yrittää muistaa että kaikissa meissä on paljon ihanaa :)
Anonyymi 2: Kiitos paljon sun kommentista, sait mut ajattelemaan :) Koska oon kyllä iteki sitä mieltä, että ois ihan hirveetä jos joku tykkäis musta vaan mun ulkonäön takia, en mä todellakaan sellasta halua :/ Ja jos kuluttaa kaiken aikansa ulkonäöstä stressaamiseen nii eipä siinä paljon ehi fiksuuntua, ku opiskelujen sijasta keskittyy laihdutukseen ja hoikentaviin pukeutumis- ja meikkivinkkeihin... Ehkä vielä joskus osais vaan ottaa rennosti ja aatella että kelpaa just sellasena ku on! :) Oot ihana ja selkeesti hyvin pohtiva ja älykäs ihminen<3
Lähetä kommentti