Mörkö

Vatsassani asuu Mörkö. Se on iso ja vie paljon tilaa, joten se paisuttaa vatsani valtavaksi möykyksi. Se levittää ihraa verenkiertooni niin että näytän joka puolelta löysältä ja löllyvältä. Se vie aivoihini viestejä siitä, että minun pitää vihata itseäni ja näyttää ikuisesti rumalta ja epämuodostuneelta. Sillä on aina ruuanhimo ja se saa minut syömään uskomattomia määriä ruokaa. En itse haluaisi, lihominen ja epäterveellinen ruoka ahdistavat minua, mutta Mörkö vatsassani huutaa ruokaa ja pakottaa minut syömään ja ostamaan lisää ja lisää ja lisää kaikkea lihottavaa.

Möröllä on suunnitelma: se haluaa tappaa minut. Se haluaa saada minut ahdistuneeksi ja ahmimaan itseni hengiltä, se haluaa minun syövän vatsani vielä suuremmaki ja suuremmaksi, jotta sillä on enemmän tilaa ja jotta se voi kasvaa ja vahvistua. Se ei anna minun olla rauhassa, vaan se vaanii vatsassani koko ajan eikä anna minun olla onnellinen. Sillä on vain yksi unelma: syöminen.

Pelkään sitä niin paljon, vihaan sitä ja haluan sen pois sisältäni! Mutta en osaa taistella sitä vastaan, en osaa. Se haluaa koko ajan syödä. En ole tänään paljon muuta tehnytkään kuin ahtanut vatsaani sen ravinnoksi kaikkea epäterveellistä, mutta se ei riitä Mörölle, se vain haluaa lisää. Sille ei riitä hampurilaisateria, valtava jäätelöannos ja suklaalevy, vaan se haluaa vielä syödä laukussani piilottelevan karkkipussin. Tiedän jo valmiiksi, että minulla ei ole tarpeeksi voimia Mörön vastustamiseen, vaan karkkipussi on iltaan mennessä tyhjä. En haluaisi syödä sitä, olen ihan täynnä ruokaa, mutta sehän vain tarkoittaa sitä, että Mörkö on vahvistunut ja kasvanut, vatsani on pingottunut ja Mörkö huutaa LISÄÄ!

Minua itkettää ja ahdistaa. Mörkö ei anna minun elää normaalia elämää, se ei anna minun nauttia elämästä. Minun pitäisi nytkin tehdä koulutehtäviä, mutta Mörkö vie kaikki voimani, en pysty ajattelemaan mitään muuta kuin sen tarpeita ja unelmia: ruokaa. En kestä tätä! Olen kuvottava.

Anteeksi.