Good news!<3

Iloinen tervehdys suloiset lukijani! Vaikken ole kirjoitellut taas vähään aikaan mitään, olen käynyt täällä joka päivä lukemassa teidän kommenttejanne ja blogejanne ja miettinyt asioita, ihan oikeasti ottanut aikaa ja ajatellut. Olen tullut siihen tulokseen, että kauneusihanteeni on aaaaivan liian laiha. Se ei ole tervettä, ja vaikka kuinka tahdon olla pienenpieni ja luiseva, muut eivät tule ajattelemaan minua kovin kauniina sellaisena. Vaikka tuota kuvaa katsellessa käteni näyttää mielestäni aivan liian löysältä ja vyötäröni liian paksulta, olen ymmärtänyt (teidän ansiostanne!) että kiinteyttäminen on eri asia kuin laihduttaminen ja minun tapauksessani ehkä jopa laihduttamista olennaisempaa.

Aion siis keskittyä paastoamisen sijasta terveellisiin elämäntapoihin ja kehoni rakastamisen opetteluun. Sain tässä juuri eräänä päivänä jopa kokea pienen hetken, jolloin peilistä katsoi nätinmallinen tyttö! Se sai minut tajuamaan miten syömishäiriö oikeasti muokkaa ajatuksia ihan vääristyneeksi. Vaikka en ole laiha, olen hoikka, ja alan vihdoinkin nähdä sen. Kiitos siitä kuuluu teille, kun jaksatte auttaa minua kommenteillanne ja ihanilla sanoillanne!<3

Toivon ja uskon, että pääsen tästä häiriöstä eroon ja voin elää tulevaisuudessa onnellista elämää ilman pakkomielteitä kehostani. Olen erittäin tietoinen siitä, että tämä positiivinen tunne on ohimenevää ja joudun vielä monia kertoja itkemään peilin edessä läskejäni, mutta aion ihan oikeasti yrittää parantua. Tahtoisin että tekin, ihanuudet, näkisitte miten järjetöntä tämä touhu on ja miten kauniita olette! Me pystymme auttamaan ja tukemaan toisiamme paremmin kuin muut, sillä vain me tiedämme millaista tämä on.

Nyt joudun pitämään parin viikon tauon bloggaamisesta, sillä lähden ulkomaille joulunviettoon. Tulen kuitenkin takaisin niin pian kuin pääsen ja toivon, että minulla on teille sitten paljon kaikkea ihanaa kerrottavaa :)

LÄMPÖISTÄ JOULUA KAIKILLE, OLETTE IHAN USKOMATTOMAN TÄRKEITÄ!<3

YOU choose how fat you are

Olen pitänyt vähän taukoa, ja kerronpa teille miksi. Julkaistuani kuviani täällä en lainkaan odottanut niin positiivisia kommentteja vartalostani. Olin ihan varma, että laihduttajat huomaavat kyllä kaiken ylimääräisen ihran kehossani. Kun moni teistä sitten sanoikin vartaloani suorastaan ihanteelliseksi, järkytyin toden teolla: oman kehonkuvani täytyy olla erittäin vääristynyt, jos tytöt, jotka itsekin laihduttavat, pyrkivät saamaan samanlaisen vatsan tai lantion kuin mitä minä omistan.

Minua alkoi pelottaa, että tämä viaton muutaman läskisentin poisto-operaatio onkin jotain syvempää ja ehkä jopa sairasta. Kun sitten vielä näin dokumentin syömishäiriöisestä tytöstä, jonka elämässä ei ollut enää jäljellä mitään muuta kuin syöminen ja oksentaminen yli sata kertaa päivässä, aloin pelätä ihan kunnolla. En kai minä joutuisi sellaiseen tilaan? En kai minä nyt niiiiiiin sairaaksi voi tulla? En halua, en en en! Haluan elää, olla pieni ja suloinen ja onnellinen ja nauttia elämästä! Tavoitteeni on ollut, että karistan nopeasti ylimääräiset sentit ja jatkan sitten elämääni iloisena ja kaunisvartaloisena. Olen tässä pikkuhiljaa tajunnut, että se ei olekaan niin yksinkertaista.

Ensinnäkin, jos minussa ei edes ole mitään ylimääräistä, milloin tiedän koska lopettaa? Olen itse ajatellut vain, että sitten kun olen tyytyväinen peilikuvaani, olen tavoitteessani. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että en itse osaa arvioida kehoani realistisesti. Minua pelottaa ihan hirveästi, sillä en minä liian laiha halua olla, en todellakaan. Liian laihat ovat minusta todella epäviehättäviä, eikä pieni pehmeys naisessa ole ollenkaan negatiivinen asia. Oma pehmeyteni vain on mielestäni erittäin epäviehättävää ja pursuavaa.

Juuri tällaisesta tahtoisin niin kovasti päästä eroon. Haluaisin nähdä lantioni ja reiteni muiden silmillä ja olla tyytyväinen itseeni. En jaksa tätä ainaista pelkoa siitä, että istuessani muut kauhistelevat mielessään leviäviä reisiäni. Olen jopa vaihtanut housut hameisiin ihan vain sen takia, etten kestä katsella valtavia reisiäni housuissa! Tajuan vasta nyt, että se taitaa olla aika sairasta...

Olen siis nyt noin viikon ajan yrittänyt syödä kaikenlaisia ruokia ja jälkiruokia ilman huonoa omaatuntoa. Hetken aikaa jopa luulin, että pystyn nauttimaan elämästä miettimättä kehoani - asenteella "mitä väliä omalla mielipiteelläni on jos muut näkevät minut laihana". Viikon jälkeen karu totuus on se, että jos en pidä erittäin tarkkaa kontrollia, alkaa painoni nousta. Nyt olen lihonut viikon aikana takaisin 59 kiloon ja painoindeksiin 18.6, ettekä usko miten kuvottava olo minut valtaa aina kun vain vilkaisenkin peiliin. Olen levinnyt ja laajennut ja tahtoisin oksentaa aina kun alan ajatella vatsaani, joka on tälläkin hetkellä ällöttävä, turvonnut möykky.

Olen siis ihan hukassa. Pelkään ihan hirveästi, etten pääse eroon tästä mieleeni syöpyneestä sairaudesta, joka vie yhä enemmän ja enemmän aikaani muilta ajatuksilta. Ydinajatus, joka pyörii mielessäni, on se, etten voi olla kaunis muuten kuin laihana. Kesällä eli vajaa 10 kiloa painavampana näytin mielestäni valtavalta ja kömpelöltä valaalta, enkä ikinä ikinä enää halua palata siihen tilaan. Vaikka tiedän, että ihmiset eivät hylkäisi minua vaikka olisin 20 kiloa painavampi, uskon että minusta pidetään sitä enemmän mitä hoikempi olen. Enkä edes tiedä syytä siihen miksi ajattelen näin!! Tiedostan ajatusteni olevan ihan hulluja, mutten pääse niistä eroon, enkä tavallaan tahdokaan päästä. Koska jos pääsen niistä eroon ja hyväksyn itseni 10 kiloa lihavampana, minusta tulee valas! Ihan tyhmää ajatella näin, koska jos hyväksyisin itseni sellaisena, ei tilanteessa olisi minkäänlaista ongelmaa. Nyt vain on niin tajuttoman vaikeaa edes ajatella että joskus voisin pitää itseäni kauniina sellaisena lyllerönä.

Mitä ihmettä tässä nyt pitäisi tehdä??? Mistä minä voin tietää milloin näytän hyvältä ja milloin pahalta? Olen miettinyt monen vuoden ajan, että tahtoisin hakea jonkinlaista apua tähän kehonkuva-ongelmaani, mutta en uskalla mennä pyytämään sitä keneltäkään, koska pelkään että minulle sanottaisiin:
"Ei sinulla mitään ongelmaa ole kehonkuvasi kanssa: tuo lantio ON aika leveä ja reisiä ja vatsaasikin voisit yrittää kiinteyttää..."

Yritän nyt saada postailtua useammin ja saada edes jonkinlaista järkeä tähän järjettömyyteen. Tänne kirjoittaminen auttaa aina huomattavan paljon, kun saa selviteltyä omia ajatuksiaan :)

Tervetuloa uudet lukijat ja kiitos teille kaikille 28:lle + Gegolle, Calleightille ja Coralle!!<3 Tsemppiä ja haleja, yrittäkää olla onnellisia tämän kaiken keskellä!<3